Salaperäinen Dikanka

"Illat maatilalla lähellä Dikankaa" – tämä kirja on tuttu monille ihmisille.

Tämä paikka, josta kerrotaan Gogolin tarinoissa – keskellä Pultavan tiheitä metsiä – on nyt urbaani  Dikanka.

Dikankaan liittyy ukrainalainen hetmanni - Ivan Mazepa. Ei enää nuorena miehenä, hän tapasi nuoren tytön nimeltään Motru, Basil Kochubeyn tyttären, näiden maiden omistajan. Motrya rakasti hetmannia palavasti, mutta heidän rakkautensa aiheutti myös paljon surua, ja lopulta, tyttö ei kestänyt julmaa kohtaloaan ja menetti järkensä. Hänen rakastettunsa oli vastuussa isänsä Basilin julmaan teloitukseenher father, koska hän herjasi kuninkaan (Peter I) läsnäollessa ja sitten vihoissaan määräsi Kochubein teloitettavaksi.

Kochubey tammets ovat 250-300 vuotta vanhoja ja ne ovat Dikankan vanhukset.
Eritysesti mainetta tälle aluelle toivat Nikolai Gogolin kuolemattomat työt "Illat Dikankan läheisellä maatilalla". Kokoelma julkaistiin ensimmäisen kerran Pietarissa 1831-1832.

Ja tänä päivänäkään Dikanka ei ole kadottanut identiteettiääny. Jouluaattona ihmiset kävelevät kaduilla ja pitävät yllään naamoita, laulaen joululauluja, shchedrivkeja (Uuden Vuoden lauluja), posevayutin (Uuden Vuoden rituaali), järjestäen kansanjuhlia.

 Ivan Kupalan Yö on täällä erikoismysteeri. Silloin paikalliset keräytyvät tulen äärelle: pojat ja tytöt pitävät toisiaan käsistä liekkien yllä – puhdistautumis-symboli.

Pyhää Kolminaisuutta juhliessa kodit ovat täynnä kasvien ja kukkien tuoksuja. Jos Dikankan ympäristössä leijui tuoreen piirakan tuoksu, se tarkoitti että oli oikea aika parinmuodostamiselle sekä häille.

Joka vuosi liljojen kukkiessa lomajuhla nimeltään ("Buzkovogo gayun laulut") järjestetään. Tällöin kaikkialta Ukrainasta luovat ryhmät saapuvat tänne. "Liljapuisto (gayu)", kerrotaan, perustettiin vakavasti sairaalle Annalle, Kochubein lapsenlapselle, ja Kochubei halusi tehdä Annan edes jollakin tavoin onnelliseksi. Joten hän tuotti kaikkialta Euroopasta liljapensaita ja istutti ne tänne. Tämä kukkiva ”Purppurasuuri” oli niin kaunis, että tyttö alkoi voida paremmin. Mutta heti kun liljat kuihtuivat, kuihtuvien terälehtie mukana kuihtui myös hänen elämänsä. Tästä lähtien, Annan sielu on levännyt liljapuistossa ja joka kevät satakielet laulavat hänelle kauneimmat laulunsa.

Lähellä Dikankaa – Prony-maatilalla on aito taverna –historiallinen ja kulttuurillinen kompleksi ("Illat maatilalla lähellä Dikankaa"). Täällä voit maistaa Solokhan mykyjä, kasakka-perunoita Vakulasta, ukrainalaista borsch-keittoa, rasvan ja pampushka-leivän kera. Ja pannukakkuja Red Pan'kosta hunajalla.

Dikankan nähtävyydet:

Voiton Kaari: rakennettu klassiseen tyyliin, Aleksanteri I:n vierailun kunniaksi.

Nikolain kirkko: rakennettu vuonna 1791 Lviviläisen arkkitehdin mukaan. Kirkon alla on Kochubeevin perheen holvi.

Kolminaisuuden kirkko: rakennetttu barokkityyliin vuonna 1780, kirkko sijaitsee kylän historiallisessa keskustassa ja on läheisesti sidoksissa  Gogolin töihin, oletettavasti täällä Vakula vieraili yönä ennen Joulua.

Dikankan paikallishistorian museo
Dikankassa on niin kutsuttuja Pivovarskie-järviä. Järvien nimi tulee Kochubeyn panimosta, tätä vettä käytettiin oluen panemiseen. Kochubey-olut oli hyvin suosittua Tsaarin ajan Venäjällä.