Yleiset Juhlapäivät Ukrainassa

 

Tämä on yksi suosituimmista juhlista Ukrainassa. Perinne on samanlainen kuin länsimäinen jouluaatto yhdistettynä Uuden vuoden juhlintaan.

Päähahmot tässä juhlassa ovat Isä Pakkanen (Did Moroz) ja hänen lapsenlapsensa Lumityttö (Sniguron'ka). Tällöin nuoret ihmiset haluavat ennustaa tulevaisuutta.

 

Ortodoksi-Joulu päättyy juhlapäivällä perheen kanssa.

 

Päivää kutsutaan myös Tatjanan päiväksi. Ihmiset juhlivat vaihetta elämässsään, jolloin he ovat tai ovat olleet opiskelijoita koulussa. Tämä on myös hyvin vanha perinne.

 

 

Valentine-päivä on omaksuttu läntisestä perinteestä, mutta nykyään tänä suosittuna päivänä muistetaan ystäviä ja rakkaita.

 

Miehiä varten on oma erityinen päivänsä. Tänä päivänä – pienestä pojasta aikuiseen mieheen – mies on huomion keskellä. Naiset osoittavat kiintymystään miehiin lämpimin sanoin ja lahjoin.

 

 

Tämä on myös ensimmäinen kevään juhla täällä. Vuodesta 1965 tämä on ollut niin miehille kuin naisille virallinen vapaa päivä. Tämä on samanlainen päivä kuin Miesten päivä, mutta vain antajan ja saajan roolit ovat vaihtuneet.

 

 

Päivä, jolloin vitsaillaan ja tehdään jekkuja ystäville ja perheelle. Pääpaikka tälle juhlapäivälle on vuosittain Odessassa.

 

Tämä on tärkeä juhlasesonki Ukrainassa. Se on täynnä uskonnollisia rituaaleja, tiettyjen ruokalajien valmistusta ja muunlaista toimintaa (esimerkiksi kananmunien maalaaminen).

 

 

Nykyään enemmän kevääntulemisen ja myönteisten kesän odotusten julhlapäivä kuin mitä se oli ennen – maailman työläisten juhlapäivä.

 

Ilon ja surun päivä. Tänä päivänä muistetaan ihmisiä, jotka menettivät henkensä Toisen Maailmansodan aikana. Niiden ihmisten muistamista, jotka varmistivat sen, että elämä jatkui huolimatta siitä kaikesta tuskasta ja kärsimyksestä, joita nämä joutuivat kokemaan. Tänä muistopäivänä on perinne mennä jonnekin tiettyyn paikkaan kaupungin lähellä muistelemaan näitä mainittuja ihmisiä.

 

Päivä omistettu lapsille ja lapsuuden iloille. Ilontäyteinen päivä täynnä musiikkia, teatteriesityksiä ja muita esityksiä.

 

Päivä juhlistaa kesää sen voimakkaimpana ajankohtana. Monia perinteisiä seremonioita tehdään tänä päivänä. Tänä päivänä juhlitaan elämän puhdasta ja myönteistä puolta. Näihin seremonioihin kuuluu toive paremmasta tulevaisuudesta. Tärkeitä elementtejä näissä seremonioissa ovat tuli ja vesi.

 

Tänä tärkeänä päivänä (Svyata Troyitsya - "Vihreä Sunnuntai") ihmiset muistavat kuolleita perheenjäseniä sekä ystäviä. Ihmiset vierailevat hautausmailla ja jättävät perinteiden mukaan ruokaa ja juomaa hautapaikoille. Pidetään hyvänä merkkinä, jos ruoka ja juoma katoavat ennen seuraavaa vieraiua hautapaikalle.

 

Tänä hienona päivänä Ukraina juhlii perustuslaillista itsenäisyyttään, joka tapahtui vuonna 1990, ilotulituksin ja musiikkikonsertein kaikkialla maassa.

 

 

Hyvän olon juhlapäivä. Paljon paraateja, musiikkikonsertteja ja jälleen - ilotulitus! Tämä juhla on tärkeämpi Sevastopolin merisatamakupungille, joka sijaitsee Krimin niemimaalla.

 

Koko maa juhlii itsemäärämisoikeuden julistusta, joka sinetöitiin vuonna 1990. Tämä on tärkein valtiollisista juhlista Ukrainassa. Ja jälleen juhlistaminen tapahtuu ilotulituksin ja korkealaatuisin musiikki-tapahtumin.

 

 

Opiskelijat aloittavat opintonsa kesäloman jälkeen.

 

 

Tällöin kiinnitetään huomiota siihen kovaan työhön, jota opettajat tekevät joka puolella maata.

 

 

Tämä päivä on hyvin samanlainen kuin läntisessä Euroopassa vietetty Jouluaatto – siis myös lasten päivä. Vanhemmat ja sukulaiset antavat lahjoja lapsille. Tämä tulisi tehdä lapsilta salassa. Tästä päivästä alkaa ukrainalaisten joululoma-aika.

 

Hyvin perinteinen juhlapäivä on tunnettu myös Ukrainassa, mutta enemmän maan läntisessä osassa.

 

Näin me vietämme lomiamme. Lomat ovat vapaapäiviä työn teosta. Ne ovat aikaa, jolloin päivittäiset rutiinit unohdetaan. Juhlapäivinä ihmiset tapaavat perhettään, sukulaisiaan sekä ystäviään. He nauttivat toistensa seurasta jutellen, laulaen, syöden ja juoden.